Kerro minulle valosta
Kerro päivistä jotka ovat täynnä aurinkoa ja
naurua
Illoista joina ystävät vaihtavat salaisuuksiaan
Pitkistä aamuista, kahvikupeista ja pannukakuista
Suukoista joita annetaan keittiöissä
auringon noustessa seläntakana.
Vie pois tämä pimeys
Jossa en näe enää itseäni.
Suutele huuliltani pois huuto
Joka tukahduttaa ääneni.
Silitä poskiltani kyyneleet
Kerro minulle valosta
Tule luokseni illalla
Kun kuljen yksin mieleni rikkinäisillä rajamailla
Täytä hetkeni lupauksilla
Uudesta ja tulevasta
Kosketa hiljaa selkääni
Ja kun en vastaa kysymyksiisi
Ethän suutu
Istu vain siinä vierelläni
Kutsu minua pimeydestäni
Ja kerro minulle valosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti